Summan Voimisteluseurasta   Summan Ponnistukseen

Summan Voimisteluseura on perustettu 28.02.1906 Topi Seppälän talossa. Aluksi harjoituksia ja iltamia pidettiin kylän eri taloissa. Vuokratiloina oli mm. Jooseppi Suortilta vuokrattu huone, Vihtori Lavin talo harjoitushuoneena ja kylän työväenyhdistyksen taloa vuokrattiin myös. Nimenmuutos tuli esille vuonna 1909 ja äänestyksen jälkeen nimeksi tuli Ponnistus. Nimenmuutos tuli uudelleen esille ja seura rekisteröitiin 29.10.1927 Summan Ponnistuksen nimellä. Vuonna 1912 liityttiin Vehkalahden Veikkoihin. Vuoden 1915 alusta ero Veikoista tuli voimaan ja toiminta jatkui itsenäisenä seurana.

Vuoden 1910 toimintakertomuksesta (Nestori Seppälä)

Kokouksia seuralla on ollut 7 yleistä ja 13 toimikunnan kokousta. Iltamia on ollut 3 omassa kylässä ja yksi Paijärvellä. Kesäjuhlat on pidetty Neuvottomassa kolmas heinäkuuta yhdessä Neuvottoman voimisteluseuran kanssa. Perheiltamia on ollut 5 ja yksi kokkojuhla juhannusaattona. Kymenlaakson pokaalihiihdoissa jäätiin neljänneksi. Vehkalahden voimisteluseurain pokaalihiihdoissa saatiin ensipalkinto ja oltiin Vehkalahden voimisteluseurain kesäjuhlissa Metsäkylässä. Siellä saatiin voimistelussa paras tulos mutta yhteispisteissä urheilun kanssa jäätiin kolmanneksi. Syyskuun 18 järjestettiin seuran oma 9-ottelu, jossa jaettiin 8 palkintoa. Harjoituksia on pidetty 2 kertaa viikossa ja niihin on osallistunut keskimäärin 15 miestä. Jäseniä seuralla oli vuoden lopussa 39. Vuoden aikana seuraan liittyi 6 jäsentä ja erosi 5 jäsentä.

Pirttilä, oma seurantalo

Harjoittelu vuokratiloissa ja luonnonhelmassa koettiin hankalaksi, joten oman seurantalon hankkiminen kävi jäsenten mielissä. Lopulta lokakuun 1 päivänä 1911 seuran yleisessä kokouksessa keskusteltiin talon tarpeellisuudesta. Tuloksena oli, että valittiin talon rakentamista valmisteleva komitea, johon tulivat Eetu Seppälä, Jalmari Seppälä, Armas Suortti, Simo Laasonen ja Evert Sakki.

Rakennuskomitea toimi ripeästi. Piirustuksia laadittiin ja arvioitiin rakennuskustannuksia pohtien samalla tontti- sekä rahoituskysymyksiä. Asiat lähtivät etenemään, kun komitea kääntyi parooni Theodor Bruunin puoleen. Parooni vuokrasi nykyisen tontin Voimistelu- ja Urheiluseura Ponnistukselle.

Yleinen kokous päätti 22.10.1911 ryhtyä talon rakentamiseen. Tontti vuokrattiin, saatiin rakennuslainaa parooni Bruunilta ja ryhdyttiin omatoimiseen varojen hankintaa. Työt suoritettiin talkoilla. Talon vihkiäiset pidettiin 1.12.1912 kello 15.00. Sähkövalot taloon saatiin 1918. Vuonna 1931 taloa kunnostettiin suorittamalla laaja sisäremontti. Pihaa tasattiin, perustettiin urheilukenttä ja rakennettiin sauna ja pidätysputka.

Orkesteri Humina

Vuonna 1919 perustettiin jouhisoitinorkesteri Humina. Yhtye soitteli yleensä 10-miehisenä. Vuonna 1927 yhtyeeseen kuului; Viljo Suortti viulu, Eino Kajasaari viulu, Pentti Seppälä viulu, Paavo Seppälä viulu, Armas Seppälä harmonikka, Topi Lavi harmonikka, Lasse Seppälä harmonikka, Olavi Seppälä sello, Niilo Suortti banjo, Väinö Suortti banjo, Matti Timperi banjo ja Albin Seppälä rummut. Osa soittajista vaihteli, toisia lähti, toisia tuli.

Toimintaa alkuaikoina

10.5.1908 perustetun naisosaston ensimmäisenä johtajana toimi Aino Rantasalo. Poikaosasto perustettiin 1913 johtajanaan Nestori Seppälä.

Näytelmäharrastus virisi jo alkuaikoina. Vuodelta 1918 on ensimmäinen merkintä.

Urheilutoiminta alkoi vuonna 1908, jolloin perustettiin urheilutoimikunta. Ensimmäiset urheilukilpailut pidettiin jäsentenvälisinä 6.9.1908. Kilpailulajeina olivat kuula, kiekko, korkeus, kolmiloikka ja 100 m juoksu.

Hiihto oli myös vahvasti mukana. Seuran suuruus Jalmari Seppälä saavutti Suomen mestaruuden 10 km hiihdossa 1909. Kymenlaakson piirin hiihtokilpailuissa seuran mies- ja naisjoukkue saavutti piirin mestaruuden. Miesjoukkueessa hiihtänyt Jalmari Seppälä oli henkilökohtainen mestari, Hilmer Seppälä neljäs ja Topi Raja viides. Naisjoukkueessa hiihtänyt Aino Suortti sai henkilökohtaisen mestaruuden, Tilda Sakki oli toinen ja Hilda Suortti kolmas.

Pesäpallo tuli seuran ohjelmaan vuonna 1931 ja sen harrastaja määrä nousi vuosi vuodelta. Jo vuonna 1932 pesäpallo oli seuran eniten harjoiteltu urheilulaji. Pesäpalloa harjoittivat miehet, naiset, pojat ja tytöt. Vuonna 1934 käytiin pesäpallo otteluita lähikylien kanssa. Suuri ansio pesäpallon suosiosta lienee johtunut omasta kentästä Pirttilässä.